Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

keskiviikkona, joulukuuta 22, 2004

Saukonpuiston koulu

Onko Saukonpuiston koulu jonkin paikallisen rähinäpossen tukikohta? Taas ohikulkiessani näin pihan olevan kaljanjuonnista aiheutuvan roskan peitossa. Tämä muistutti siitä syksyisestä kerrasta, kun näin poliisin juoksevan kiinni rosvoja koulullA; JA SITTEN TAKLAAVAN YHDEN HEISTÄ MAAHAN: EN VOI KIRJOITTAA ENEMPÄÄ; EN SAA NÄPPÄIMIÄ TAKAISIN PIENELLE:

tiistaina, joulukuuta 21, 2004

Kalevankangas aattona

Ylihuomenna olenkin jo melkein Kalevassa. Jouluaattona kannattaa käydä katsomassa kalmiston väkimäärä. Minusta jouluilta ei tunnu ansaitulta jos sitä varten ei ole palellut hautuumaalla. Toiset voivat olla omaa mieltänsä ja sitä ovatkin.

keskiviikkona, joulukuuta 15, 2004

Valojen Kaleva.

Näin pimeään aikaan liikkuessa toivoisi näkevänsä mahdollisimman paljon valoa. Lenkkeillessäni Teiskontietä muutama päivä sitten, en edes kiinnittänyt huomiota natriumlamppujen siunauksellisuuteen. Kun jatkoin matkaani TAYSin ohi kohti Ruotulaa, ero oli kuitenkin dramaattinen.

Jostain syystä en nyt osaa ollenkaan sanoa, minkä väriset Sammonkadun katuvalot ovat, vaikka kuljen sitä useita kertoja viikossa pimeään aikaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että keskustan valoviikkojen retrohenkisiä koristeita voisi vetää ihan yhtä hyvin Itsenäisyydenkadulle ja miksei Sammonkadulle tai Teiskontiellekin. Tietysti se on hirvittävää sähkön tuhlausta, eikä sitä siksi sovi tosissaan toivoa, mutta käpyrauhaseni kaipaa selvästi lepoa, eikä pimeys sitä tunnu suovan. Tammelan stadionin valot ovat sentään riittävän kirkkaat. "Kiilto"-yhtiön pylväs tosin on jotenkin kovin groteski, mutta nyt kun silmä on siihen tottunut, toivoisi sen toisinaan olevan kirkkaammin valaistu. Lisäksi olen sitä mieltä, että tornitalojen seinät pitäisi valaista sodanaikaisilla valonheittimillä.

Ja toisaalta, talvisaikaan tähtiä ei näy näin lähellä keskustaa juuri lainkaan valosaasteen vuoksi. Kun vielä olisi lunta maassa ja pientä alapilveä, koko taivas olisi masentava ruskehtavan oranssina hehkuva matto, jollaisena sen muistan viimeisten viiden vuoden ajalta, kun olen Kalevassa asunut. Talvella juuri mikään ei ole hyvin valaistuksen suhteen.

maanantaina, joulukuuta 13, 2004

Ilmarinkadun postinkanto

Postin tai aamujakelun palveluksessa olleet saattavat tuntea Pekolan talot, Ilmarinkatu 31-35, jotka Alvar Aalto on suunnitellut. Näissä taloissa on alunperin maailman mahdottomimmat postiluukut. Itse reikä on niin tiukka, että normaalin aamulehden sisään sujauttaminen on vaivalloista. Sunnuntaihesati on hajotettava neljään viiteen osaan jotka ujutetaan yksi kerrallaan tilaajalle. Reikää peittävä luukku on puolestaan useamman kilon painoinen metallilaatta - kauniisti muotoiltu kylläkin. Se pitää aivan helvetillisen paukkeen postia jakaessa, sillä mitään vaimentavaa rakennetta ei ole. Aamujakelu liikkuu näissä taloissa n.03:00-04:00 ja meteli on helvetillinen. Ihmettelenkin ovatko asukkaat oppineet nukkumaan siinä vai mitä? Monissa asunnoissa on vanhat luukut vaihdettu hieman modernimpaan malliin. Tämä on toimivuuden kannalta hienoa, mutta onkohan se kulttuurihistoriallisesti täysin luvallista? Yleensähän arvorakennuksia ei saa rukata uuteen uskoon kuinka haluaa.

sunnuntaina, joulukuuta 12, 2004

Julkisivukauhua

Meidän esteetikkojen suureksi itkuksi Kalevaa ravistelee rakennustaiteellinen tuhovimma. Pari vuotta sitten remontissa raiskattiin Sammonkatu 17-23 lamellien hienosti varioiva sininen teema suuria taloja keventäneine sinisine ikkunanpokineen. Ei ollut kuulemma varaa kuin valkoisiin. Vihreä maalikin on kai sitten halvempaa, kun eri sinisen sävyjä toistaneet parvekkeet vaihdettiin Ihmettelen, miten se meni läpi julkisivulautakunnassa.

Toinen on rappukäytävät, joita remontoidaan aivan uskomattomaan tyyliin. Tilat, jotka ovat pysyneet vuosikymmeniä tyylinmukaisina ovat saaneet seiniinsä jotain ihmeellistä kukerrusta ja pahimmillaan boordeja. Tämän takia vastustan jyrkästi kaikkea lähidemokratiaa: ihmisillä on huono maku.

torstaina, joulukuuta 09, 2004

Ameriikan Kaleva


Eipä ole tämä ainoa Kaleva verkossa. Rapakon takana Michiganissa on myös Kaleva, suomensukuisten siirtolaisten perustama 500 asukkaan kylä. On siellä elo rauhaisaa ja luonnonläheistä, ja neljä vuodenaikaakin on, kehuvat uuden maailman kalevalaiset sivuillaan.

Kylästä löytyy luonnollisesti Osmonkatu (Osmo Street), Sammonkatu (Sampo Avenue) sekä hautausmaa, josta ei valitettavasti löytynyt kuvaa.
Ja kas, eikö vain ole kirkossa tuttua näköä? Moternia muotoa tässäkin, vuodelta 1970.
Terveisiä sinne!

keskiviikkona, joulukuuta 01, 2004

Kalevan mummoista

Kustaa Vilkunan mummokuva
Alempana sivutaan mummoja. Heitä on Kalevassa paljon. He töpöttelevät kangaskasseineen aamusella ostoksille Tammelan suuntaan, istuskelevat aurinkoisina päivinä sisäpihan keinussa ja kopistelevat käsiharjalla mattojaan parvekkeilla. Joillakin on myös vaari, jota kuljetetaan joko käsikynkässä tai vapaana muutaman metrin päässä takana.

Olen vuosien kuluessa seuraillut rappuni mummoja. Tavallisesti heidät voi nähdä tulossa kellarista ja haistaa karjalanpaistista ja pullasta. Lähempi kontakti on syntynyt kahden, vastapäisen rouva M:n ja kutosen rouva H:n kanssa. Rouva H on lähes kuuro, joten hänen televisionsa kuuluu alakerroksiin.
Kerran löysin rouva Hn rapusta seisomasta villapaitansa päällä: avain oli jäänyt sisään kolmatta tuntia sitten. Soitin huoltomiehen, mutten koskaan mennyt hakemaan korvausta, jota rouva tyrkytti.
Rouva M:llä oli korkeasta iästään huolimatta oikein hyvä kuulo ja kaappikello meidän vastaisella seinällä. Hän kutsui minua pikkurouvaksi. En viitsinyt alkaa ämpyilemään.

Puoli vuotta sitten rouva M kuoli.
Muutaman ajan päästä vaihtui nimi postilaatikossa, ja alkoi ramppaaminen. Rouva M:n perijät ovat vallanneet asunnon ja alkaneet remontoida sekä juoda viinaa. Sama kohtalo on ykkösen herra S:n asunnolla, josta vaari kuoli syksyllä.
Pahoin pelkään, että myös kolmosen umpikuurosta rouva T:stä on aika jättänyt. Parvekkeella tuuletettiin tupakankäryisiä nuorisovaatteita.

Uusi aika on alkamassa Kalevassa. Roskakatoksissa on liian monta astiaa ja pensasaidan varpusia on kielletty ruokkimasta. Tänään Aamulehti kertoi kirkon tienoilla käsilaukkuja ryöstävästä parivaljakosta.
Mummot ovat levottomia.