Yhteisessä olohuoneessa

Kaupin ulkoilumaastot ovat taas muuttuneet hiihtäjien valtakunnaksi. Joku viikko takaperin jalkapallokentät vielä hehkuivat ikivihreinä, nyt nurmilla sylkee neljä lumitykkiä.
Litukassakin alkaa olla enemmän eläinten kuin ihmisten jalanjälkiä.
Se on talvi ny.

Illalla istuttiin Peetussa. Screeniltä tuli Liverpool-Arsenal, ja minulla oli mukana kirja. Biljardikisasta näytti tulevan vaisu: paikalla oli vain vuorossa olevia ja vuoroon tulevia, ja me ei ajateltu pelata.
Kohta sisään pölähti äänekäs joukko tätejä ja setiä, joita harmitti jalkapalloselostuksen unelias tunnelma. Tilasivat napsuja ja puhuivat rumia. (Taitaa joku Kalevan pikkufirmoista tänään olla kiinni "henkilökoulutuksen takia".)
- Ei sitä kukaan kato! Kuka täällä muka kattoo tota??, yksi huusi.
Kolme kättä nousi.
- Kolme vaan! Me soitetaan pari hyvää suomirokkipiisiä!
Mikäs siinä sitten. Loppuilta kuunneltiin toisella korvalla selostusta ja toisella Popedaa. Naiset tanssivat ja nauroivat. Miehet lätkivät pilistä. Pääsin sivulle 57, ja Liverpool voitti. Hyvä ilta kaiken kaikkiaan.