Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

sunnuntaina, tammikuuta 08, 2006

Leipurinkatu

Paikassa, missä Kalevankankaan harju laskeutuu kohti Messukylää, Prisman takana kulkee pieni sorapäällysteinen Leipurinkatu. Vielä 80-luvulla sen molemmin puolin oli vanhoja pientaloja. Nyt kaikki Vuohenojan seisaketta lukuunottamatta on purettu.

Leipurinkatu ei oikein kuulunut mihinkään. Hervannan valtaväylälle kaivettu kanjoni erotti sen Messukylästä, Kalevaa se ei enää millään ollut ja de facto -ylikäytävä Vuohenojan alueellekin tukittiin lopullisesti kanaverkkoaidalla joskus 90-luvun alkupuolella.

Tein pienenä sinne kävelyretkiä. Paikan pysähtynyt tunnelma oli omaa luokkaansa. Tie oli suolattu pölyämästä, talot ränsistyneitä ja asujamisto alkoi kohti alueen loppuaikoja koostua kokonaan ns. laitapuolen kulkijoista.

Vielä joitain vuosia sitten viimeiset rakennukset roikkuivat uudelle Rieväkadulle kaivetun leikkauksen reunalla. Muistan lukeneeni tai kuulleeni miten kadun viimeinen asukas saatiin lopultakin asutettua jonnekin muualle. Lapsena en tietenkään osannut hahmottaa tällaisia vaan ajattelin, että isona kunnostan yhden taloista itselleni. Sellaisen vaalean kadun pohjoispuolella, jossa oli vinoristikkoikkunainen kuisti.

Tarina kertoo, että kun taloja tyhjennettiin 80-luvulla, jossain niistä - ehkä juuri tässä valkoisessa - asusteli Jouko Turkan Seitsemään veljekseen valmentautuva näyttelijäkaarti. Olivat kuulemma herättäneet pahennusta istumalla ikkunalaudalla defekoimassa pihamaalle. Tämä ei ole varmaa, ja uskoakseni tätä tapausta on paikannettu myös jonnekin Käpylän suuntaan.

Nyt miljööstä ei ole enää mitään jäljellä, lukuunottamatta tietenkin hienoon kuntoon entisöityä seisakerakennusta. Muutamia pihapuita ja villiintyneitä ehkä vielä erottaa, ja niiden perusteella saattaa sulaan aikaan päätellä, missä ainakin jotkin talot seisoivat. Joka tapauksessa rakennuksia oli paljon enemmän kuin nykyään voisi millään päätellä.