Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

lauantaina, kesäkuuta 25, 2005

Sammon Turkis


Murtojäljet

Sammon Turkikseen on tehty jo kaksi "iske ja juokse" -tyyppistä murtoa, joissa on menty sisään ikkunasta, viety sylillisittäin arvoturkiksia ja kaasutettu paikalta. Ei tehdä enää. Sammon Turkis on antanut panna ristikot ikkunaan ja murronkestävän lasin, kuten kuvasta näkee.

Turkisliike on valmis panemaan ikkunoihinsa rahaa; kuvan ottamisen jälkeisenä päivänä lasi oli taas vaihdettu.

perjantaina, kesäkuuta 24, 2005

Sampolan suihkulähde



Sampolan pihassa on moderni taideteos, joka toimii tuskin koskaan. Kristillisdemokraattien puoluekokouksen vuoksi kaupungin miehet tulivat ja panivat sen vaihteeksi taas kuntoon. Miten kauan kapine sitten tällä erää toimii - ensin se teki ruohikosta suon, koska takaisinvirtaus ei toiminut, ja viimeksi nähtynä korkean suihkun tilalla oli monta matalaa. Ei aavistustakaan, miltä sen oikeasti pitäisi näyttää, se ei koskaan ole pysynyt kunnossa riittävää aikaa. Toivottavasti kuvasta erottuu, että härveliin kuuluu kaksi pystypalkkia, pitkä ritilä ja toiset kaksi pystypalkkia, joiden edestä vesi suihkuaa, ja ritilän alla veden olisi tarkoitus (?) virrata vapaasti.

sunnuntaina, kesäkuuta 05, 2005

Kalevan koulu


Kalevan koulu

Kalevan koulu rakennettiin 50-luvun alussa yksityiseksi oppikouluksi. Se oli helvetin huono koulu, vaikka sinne eksyi muutamia oikein hyviä opettajia. Kerttu Seppälän unelmaan otettiin oppilaita vanhempien rahojen vuoksi, joten keskinäinen selkään puukotus oli yleistä.

Kerttu Seppälä piti tiukan kurin. Alkuaan ainoat oppilaiden juhlat olivat kansantanhuja ja piirileikkejä. Eräästä juhlasta tilaisuuteen pakotetut pojat pakenivat ikkunasta, kun heidän piti laulaa:

"Rakkauden tuli palaa
kuin öljy pumpulissa.."

Teiniliitto sai luvan pitää tansseja. Silloin Kerttu Seppälä seisoi pääovella hopeakettupuuhka kaulassaan ja haistoi jokaisen juhliin tulevan pojan henkeä. Jos joku tuoksahti alkoholille, hänet karkotettiin välittömästi paratiisista. Tyttöjen henkeä ei haisteltu, koska tytöt eivät nauti alkoholia. Piste.

Pitkät housut oli ankarasti kielletty tytöiltä, ellei lukujärjestyksessä ollut urheilutuntia. Jos ohjelmassa oli kotitaloutta, housuja ei saanut pitää urheilutunninkaan varjolla, vaan ne oli vaihdettava vessassa. Silloin tällöin käskettiin tyttöjä pistämään kädet pulpetille ja opettaja tarkasti, ettei kenelläkään ollut kynsilakkaa. Tiukka koulu.

Pääporttia vastapäätä oli silloin, kuten nytkin, kioski. Koulun alueelta ei saanut poistua, ellei ollut vanhempien kirjoittama todistus, että kävi syömässä kotona. Opettajat seisoivat vahdissa. Heitä huijattiin yleisesti; kioskilla käynti oli varsinainen urheilulaji. Jos siitä jäi kiinni, seurasi jälki-istuntoa. Koulun oma kioski myi munkkipossuja, joita oppilaat ahmivat nälkäänsä. Ruoka oli äärettömän huonoa, maidossa oli sininen raita, liha oli rustoista ja hajahti epäilyttävältä. Tämän ilmiön syy selvisi minulle, kun sisareni nai koulun pääkeittäjän pojan. Keittäjä oli varastanut ruoka-aineita niin paljon kuin ehti.

50-luvulla oppilaita sai vielä lyödä - ainakin Kalevan koulussa. Pienimuotoinen skandaali syntyi, kun voimisteluopettaja löi lukioluokan poikaa ja poika löi takaisin. Poika sai käytöksenalennuksen ja erotettiin määräajaksi koulusta. Opettajalle ei tietenkään käynyt kuinkaan. Skandaali johtui siitä, että poika kehtasi. Lyödä nyt opettajaa takaisin! Uskonnonopettajalla oli tapana tarkastaa rivien suoruus, kun oppilaat nousivat seisomaan opettajan tullessa luokkaan. Jos rivi ei ollut suora, opettaja - pappi muuten - löi ryhmysauvalla etummaista oppilasta päähän, usein varsin kovaa. Se tuntui epäreilulta, eihän etummainen voinut vaikuttaa takanaan seisovien ryhtiin ja ojennukseen.

Hiukan kuin lukisi Charlotte Bronten "Kotiopettajattaren romaania", eikö totta? Mutta normaalia faktaa - ei vain 50-luvulla, vaan peruskouluun asti.