Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2005

Lautasantenni



Tarvitaan sitä kerrostaloasunnossakin lautasantennia, kuten Kalevan Kaupinkadulla on nähtävissä. Ihmetyttää vain, miten parvekkeen ovi saadaan auki?

maanantaina, huhtikuuta 25, 2005

Kalevan kulkupelit


Laihian kunta L13

Kalevan kaupunginosassa ei ole puutetta mielikuvituksesta, kun kulkupelejä hankitaan. Laihian kunnan kunnianarvoisa paloauto on viimeisin lisäys Liisanpuiston maisemiin. Viime perjantaina siitä oli näköhavainto, kun se suunnisti keskustaan päin. Muuten se majailee Liisankadun parkkipaikalla tai sen lähistöllä.

sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2005

Tampereen Taidesuunnistus



Tampereella keksittiin pitää 22 - 24.4.2005 taidesuunnistus, jossa yleisö pääsi tutustumaan 55 eri taideteolliseen kohteeseen ilmaiseksi.

Kalevassa osui reitille osoitteessa Teiskontie 9 (vanha Alkon myymälärakennuksen, nykyään kirjapainon toinen kerros) kaksi ateljeeta, hattuja valmistava Svengana/Paula Talviala ja seinätekstiilejä kutova Anne-Birgit Mäkelä, joka tosin muuttaa piakkoin Leinolaan osoitteeseen Inkerinkatu 8.

Kuvassa on näytteitä molempien ateljeiden mielenkiintoisista tuotteista.

maanantaina, huhtikuuta 18, 2005

Kalevan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä


Sinisalon sinikuusi

Johanna Sinisalon (Ilman päivälaskua ei voi) täyttäessä 30 vuotta 1988 science fiction -porukat ostivat hänelle lahjaksi sinikuusen (Pigea pungens) ja saivat luvan Tampereen Kaupungin Puisto-osastolta istuttaa sen Sorsapuistoon. Siellä se viettää hiljaiseloa, kuten kuvasta näkyy.

sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2005

Naurulokit tulivat


Sorsapuisto lauantaina 16.4.2005

Kalevan henkireikä on Sorsapuisto. Nyt ovat lumet lähteneet, naurulokit tulleet ja Kalevan asukkaat vievät lapsensa syöttämään sorsia, kuten sukupolvi toisensa jälkeen on perinne ollut. Puistonpenkeillä riittää istujia, lapset leikkivät ja huutavat. Takana näkyy Tampere-talo, jonka terassit kohta täyttyvät oluen juojista, ellei takatalvi tilapäisesti riistä tätä huvia.

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2005

Kevättä Kalevassa



Varma kevään merkki Kalevassa on ensin Pickwickin terassin aukeaminen ja sitten terassin koristeiden hajottaminen. Terassin kaiteissa on isoja ruukkuja, jotka ovat täynnä luultavasti myrttiä jäljitteleviä oksia. Niiden päällä istutaan, niitä ripotellaan pitkin katua ja tämän kevään tempauksena niillä koristellaan kadun reunaan pysäköidyt autot.

Viime yönä pari nuorta naista keksi jotakin vielä repäisevämpää. Teiskontie 8:ssa on menossa ikkunaremontti. Uudet ikkunat ja asunnoista puretut vanhat on pinottu talon etupihaan. Kahden aikaan yöllä kaksi naista otti ja kantoi ikkunan Teiskontietä pitkin. Heillä oli näkijä, unettomuudesta kärsivä talon asukas. Hän ei ollut varma siitä, veivätkö tytöt uuden vai vanhan ikkunan. Tytöt tulivat takaisin ja ottivat toisen ikkunan. Kun he iskivät kolmannen kerran, katselija sai tarpeekseen ja soitti sinivuokot. Ikkunan kantajat ja poliisiauto tapasivat toisensa Pickwickin kulmassa. Siellä neuvoteltiin jonkin aikaa ja sitten nuoret naiset kantoivat ikkunan kiltisti takaisin koko matkan. Poliisiauto ajoi kävelyvauhtia vierellä varmistamassa. Silminnäkijälausunnon mukaan ikkuna näytti olevan niitä uusia, muoviin käärittyjä. Myöhemmin ilmeisesti poliisiauto tuli ja toi kaksi muuta ikkunaa.

Ikkunoiden viennin motiivit ovat hieman epäselvät, mutta ainakin tytöt saivat liikuntaa koko rahan edestä. Ikkunat eivät ole aivan kevyitä. Arvaus on, että poliisit saattoivat leukailla koko matkan - ainakin tilaisuus oli hyvä.

Takojankatu

Tamperelaiset ovat tunnetusti huonoja matkustamaan minnekään kotikaupungistaan. Teisko tuntuu yhä olevan ainoa ulkomaa monelle. Jos kuitenkin tuntee kaukokaipuuta ja ehkä jopa hieman slaavilaista sellaista, kannattaa suunnata Kalevaan Takojankadulle kevätkuravanaa pitkin. Takojankadun yläpäässä tunnelma on kuin Bratislavan esikaupungissa: Puromotorin haalistunut kyltti, Linkosuon Leipomon tontin laidassa nuokkuva keltainen puuparakki ja Y.O. Laineen rauta- ja peltitakomo takaavat, että aidontuntuinen haikea pysähtynyt perestroika valtaa mielen.

Linkosuon vanhassa rakennuksessa on sijainnut pienen kotileipomon lisäksi juhlasali pitopalvelulle sekä toimistoja ja edustusasunto. Taloa on ilmiselvästi ympäröinyt myös kaunis puutarha; siitä kielivät muutamat hassusti riviin kadun ja talon väliin jääneet jalopuut sekä seinää pitkin sitkeästi kiipeävä villiviini. Pitopalvelun juhlasalista on päässyt ennen mukavalle liuskekiviterassille, joka sekin on parhaat päivänsä nähnyt. Leipomonjohtajan edustusasunto on edustanut joskus melko puhdasta funktionalismia laatikkoparvekkeineen ja kulmaikkunoineen, vaan nyt on ikkuna jo viidettä vuotta pesemättä ja ikkunoiden pokatkin pahasti hilseilleet. Parvekekin olisi remontin tarpeessa. Siinä missä ennen oli juhlava pääsisäänkäynti kukka-asetelmineen, on nyt työntekijöiden tupakointipiste peltisine kurkkupurkkeineen.
Rappaus ropisee talon seinästä ja pihaa koristaa lumen alta paljastunut pullomeri.

Vastapäisen Vaasan&Vaasan leipomon ympäristö on sen sijaan dynaaminen ja toimeliaan näköinen. Täältä rekka-autot hakevat värikkäisiin muovisiin leipälaatikoihin pakatut Ruispalansa ja tamperelaiset kuvittelevat syövänsä vaasalaista leipää.

Pelti- ja rautateosten liike Y.O. Laine saa kulkijan miettimään, kumpi oli todellisuudessa ensin; Takojankatu vai herra Y.O. Laineen paja. Jos katu on saanut nimensä kalevalaiseen tapaan, on Y.O. Laineen sijainti hauska sattuma. Pajan pihalla on autonraatoja ja paja itsessään herättää hiljaista kunnioitusta käsityötä kohtaan. Kävipä mielessä sellainenkin, kun bloggaajat helsingissä jakavat toisilleen (itselleen) jotakin kultaisia kuukkeleita, voisimme me kalevalaiset kehitellä tamperelaisen vastineen kuukkelipystille: aidon Y.O. Laineen takoman sammon. Vaan ehkemme ole niin viitseliäitä kuitenkaan.

Takojankadun kura puuroutuu pahiten Nesteen huoltoaseman kohdalla. Siitä alkaakin katu näyttää siltä miltä se näyttää kokonaisuudessaan tulevaisuudessa, kun Kalevanharjun kaavamuutos astuu voimaan. Alueelle tullaan rakentamaan korkeita asuinkerrostaloja, joten nykyinen atmosfääri on kohta muisto vain.