Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

torstaina, tammikuuta 27, 2005

Kalevantieneljässä on yliopisto. Sisäänkäynneillä ei saa polttaa, mutta tuhkakupit niille päätettiin uusia suureellisten rakennushankkeiden yhteydessä alle vuosi sitten. Sisältä pääsee nyt putkea pitkin lisärakennukseen. Lisärakennus näyttää siltä kuin siihen olisi ympätty kaikki läpinäkyvä, mitä maailmasta löytyy. Putki päätalon ja aputalon välille on tuotu viidessä osassa rekoilla Saksasta. Kukaan ei tarvitse sitä.

Tänään päätalon yläaulassa saa luovuttaa verta. Luovuttajille on tarjolla mehua. Seurasin hetken touhua ja näytin Derrickiltä. Derrickillä olisi ollut oma putkilo mukana. Sen olisi voinut salaa vaihtaa jonkun villapaitafarkkutytön vereen. Veri olisi viety labran pojille. Verrattu rikospaikoilta löytyneisiin tahroihin, joista kukaan ei suostu ottamaan vastuuta.

Kyllästyttyäni asetuin kahvikipon kanssa lehtien ääreen. Aulassa portaiden alla voi lukea samat uutiset mistä tahansa keskisuuresta päivälehdestä. Hesari on kai pöllitty. Harhailin lehteä läpi kunnes tajusin sen vanhaksi. Kahvikin maistui vanhalta. Kaiken pitäisi olla selkeämpää ja virheetöntä, ainakin virkamieskoulutuslaitoksen aamupäivässä. Mahassa tuntui. Toljotin synkeästi kahvikuppiin. Pitäisi kai sulloa aamuisin sisäänsä jotain mysliä. Oluessa marinoidusta köyhyydestä tulee vain syöpä.

Kaikki muut näyttävät hyvävointisilta. Myös tytöt tupakalla. Kihertävät kännykkään tulleesta viestistä. Pitäisi olla jokin kevyt lausahdus. Rima on korkealla. Pysyn hiljaa. Päässä on vain pankkikortin tunnusluku, Virenin voittoajat Muchenin olympiahäppeningissä, Viinikan Teboilin suurimman polttoainesäiliön tilavuus, uni jossa joku sanoo pitävänsä silmälaseistani ja sitä rataa. Onni että minulle on kehitetty loppupäiväksi jotakin kunnollista tekemistä.

Kommentit:

At 9:28 ap., Blogger kasper.joonatan said...

Miten niin ei tarvitse kulkuputkea? Todellakin tarvitsee! Varsinkin näillä keleillä.

 

Lähetä kommentti

<< Home