Kaleva

Tampereen itäinen kantakaupunginosa.

maanantaina, marraskuuta 29, 2004

Yhteisessä olohuoneessa

Kaupin ulkoilumaastot ovat taas muuttuneet hiihtäjien valtakunnaksi. Joku viikko takaperin jalkapallokentät vielä hehkuivat ikivihreinä, nyt nurmilla sylkee neljä lumitykkiä.
Litukassakin alkaa olla enemmän eläinten kuin ihmisten jalanjälkiä.
Se on talvi ny.

Illalla istuttiin Peetussa. Screeniltä tuli Liverpool-Arsenal, ja minulla oli mukana kirja. Biljardikisasta näytti tulevan vaisu: paikalla oli vain vuorossa olevia ja vuoroon tulevia, ja me ei ajateltu pelata.
Kohta sisään pölähti äänekäs joukko tätejä ja setiä, joita harmitti jalkapalloselostuksen unelias tunnelma. Tilasivat napsuja ja puhuivat rumia. (Taitaa joku Kalevan pikkufirmoista tänään olla kiinni "henkilökoulutuksen takia".)
- Ei sitä kukaan kato! Kuka täällä muka kattoo tota??, yksi huusi.
Kolme kättä nousi.
- Kolme vaan! Me soitetaan pari hyvää suomirokkipiisiä!
Mikäs siinä sitten. Loppuilta kuunneltiin toisella korvalla selostusta ja toisella Popedaa. Naiset tanssivat ja nauroivat. Miehet lätkivät pilistä. Pääsin sivulle 57, ja Liverpool voitti. Hyvä ilta kaiken kaikkiaan.

sunnuntaina, marraskuuta 28, 2004

Ostoksilla sunnuntaiaamuna.

Kävin aamulla vanhempieni luona Kalkussa Länsi-Tampereella. Palatessani piti hakemani maitoa, vähälaktoosista sellaista. Jostain syystä R-kioski ei Tammelantorin kupeessa myynyt rasvatonta vähälaktoosista maitoa, joten painelin sitten Kalevan Pikkoloon.

Kun asuin Nyyrikintiellä Pikkolo oli hyvä paikka sunnuntaiaamun ostoksille. Se aukeaa jo yhdeksältä, kun moni muu paikka aukeaa vasta puoleltapäivin. Tosin Siwa siinä Sammonkadun alkupäässä alkoi jossain vaiheessa palvella joka päivä 8-21. Siwan myyjistä melkein kaikki olivat naisia. En nyt ole käynyt siellä pariin kuukauteen, joten en osaa sanoa, onko näin vieläkin. Yksi heistä vaikutti aina niin pirun kiukkuiselta aamuisin, että hieno sunnuntaiaamun herkkä olotila olisi voinut rikkoutua Siwakäynnillä. Pikkolo puolestaan on jotenkin paljon kasvottomampi, siellä käydessä voi ihan unohtaa että ihmiset sitä paikkaa pyörittävät. Valitettavasti Pikkolo on myös kalliimpi.


torstaina, marraskuuta 25, 2004

Kaupunginosia verkossa

Journalismin tutkimusyksikkö ylläpitää "paikallista yhteisöportaalia" Mansetoria, mistä löytyy myös kaupunginosien kotisivuja. Mansetori tarjoaa sivuille ilmaisen palvelintilan, laitteita ja koulutustakin tarvittaessa.
Sen paremmin Kaleva kuin Tammelakaan eivät ole listalla. Vanhusväestöstä ei taida löytyä verkkovelhoja, ja nuoriso vaan bloggaa?
Yhteisöjen keskustelupalstoilta saa hyvän kuvan siitä, mitä oman asuinalueen asioihin osallistuminen tarkoittaa: valitusta kaavoituksista, törkeästä parkkeeraamisesta, palvelujen vähentämisestä. Vähemmän tällaisia yleisemmin kiinnostavia tarinoita.

Minkälaisen yhteisöllisen osallistumisen muodon Kaleva-blogi mahtaa saada?

Etnistä ruokaa ja liikuntaa.

Jos kebabit ja pizzat jätetään huomiotta, tiedän Kalevasta kaksi etnistä pikaruokapaikkaa. Toinen on Sammonkadun Teboilin vieressä oleva koju, en muista senkään nimeä, josta saa intialaista ruokaa ja toinen Domuksen vieressä oleva "kiinalainen", jonka pitäjä on kotoisin jostain geneerisestä kaukoidän maasta.

Intialaista kokeilin joskus parikin kertaa, mutta jouduin hieman pettymään. Kasvissyöjänä olen tottunut siihen, että kaikista etnisistä ruoista juuri intialainen on "se juttu", eli varma valinta, joka täyttää. Pikaruokana se vaan ei tunnu toimivan aivan yhtä hyvin.

"Kiinalainen" grilli tarjoilee wokissa laitettua geneeristä kaukoitäruokaa. Kasvissyöjälle tämä on vähän varmempi valinta, joskin tofu on päivästä riippuen joko sopivaa tai liian kuivaa. Tämä on ihan hyvä juttu sinänsä, koska verrokkiravintolasta, Tammelantorin kiinalaisesta (ei siitä Hesen ja Amadeuksen välisestä, vaan siitä torin laidalla olevasta) sain sen ainoan kerran kun kävin vetistä tofua. Juuri mikään ei ole kamalampaa.

Vaimo kävi eilen lenkillä, kun minä vahdin poikaa. Meillä on eräs vakioreitti, jonka usein kierrämme. Reitille on oma nimensäkin, "Uimis". Uimis tarkoittaa Ilmarinkatua pitkin Teiskontielle ja joko hippostalon kulmalta uimahallin valtaväylän puoleista kävelytietä aina Pellervon koululle tai Teiskontietä aina TAYSille, mistä Kissanmaan koulun ohi uimahallille ja valtaväylän puoleista kävelytietä Pellervon koululle, ja kävelytietä uimahallin Sammonkadun puolta, kaupinkadun yli kirkolle, siitä Teiskontien yli, Petsamonkatua Ilmarinkadulle ja Ilmarinkatua kotiin.

Joskus kävelemme Uimiksen koirien kanssa ja kesälllä useammin kuin kerran poikkesimme matkalla hakemaan kiinalaista. Hyvällä säällä saatoimme pysähtyä jollekin Kiovanpuiston lukuisista penkeistä istumaan ja syömään. Eikä haitannut, vaikka sitten loppukesästä poikakin oli mukana, koska se yleensä nukkui vaunuissa. Suolaa olisi voinut tosin olla vähän vähemmän.

Uimahallin "takana" pelataan muuten melkein aina sään salliessa jalkapalloa. En ole koskaan kysynyt noilta pelureilta, mutta epäilen, että toiminta on jotenkin organisoitua. Iso osa pelaajista näyttäisi olevan ulkomaalaisvahvistuksia.

keskiviikkona, marraskuuta 24, 2004

Teiskontien tippejä

Vai ettei kelpaa päivystää Kalevan pupiloissa? Nyt täytyy minunkin avata peli, olenhan Peetun kantis.
Etelä-Karjalan tytön ensimmäinen kosketus Tampereeseen oli Kalevan puistotiellä. Tein vuoden syrjähypyn keskustaan, ja siitä asti, viisi vuotta kohta, Kalevani on ollut Teiskontiellä, kirkon kupeessa.
Siinä ajassa olen oppinut jopa pitämään kalanmuotoisesta kirkosta. Iltavaloissaan se on kaunis. Kerran kuulin, että kirkon piti alunperin olla viisi metriä korkeampi, minkä takia kellomoukula näyttää suhteettoman suurelta. Siitä asti olen ajatellut asiaa aina ohi kävellessäni: perhana, kyllä siitä pikkasen puuttuu.

Niin, lähikuppiloista. Pedro on illankahussa sivistyneen hiljainen, peränurkkien suurissa lepotuoleissa kelpaa huoahtaa. Yötä kohti meno toki muuttuu paremmaksi, ja totta on, että Kalevan ihmiskirjossa silloin löytyy. Sopii sinne monen junan väkeä, ei katsota pahalla muita kuin niitä jotka huutelevat visavastauksia ääneen.
Ilvestien Vaakunaan en sen sijaan ole tohtinut. Sieltä raikaa Moottoritie on kuuma aamuyhdeksältä.
Isossa risteyksessä seisoo herra Pickwick. Kelpo pitsaa ja kanasalaattia, opiskelijalle 6 desiä olutta viiden hinnalla. Kesäterassi varsin aurinkoinen. Vanhempaa ja mölyisämpää väkeä kuin Pedrolla, mutta sivistynyttä ja visailevaa, kuten tamperelaiset aina.

Tiedemies jutteli alempana Teiskontien grillistä. Kyseessä on legendaarinen Marjon grilli - tsekkaa sivuilta varsinkin asiakkaiden ennätykset, kuten:
2x jättiburger kaikilla mausteilla
2x höyrymakkara
1x peremetz kaikilla mausteilla
2x 0.5ltr limsaa

Huh. Marjolla on kuulemma keskiviikkoisin erikoistarjous, jonka voin tässä paljastaa teille pojat: kun antaa lentosuukon myyjälle, saapi alennusta!

tiistaina, marraskuuta 23, 2004

Hautuumaa ja pubit

Kalevankankaan hautuumaan kuulumisesta Kalevaan voi olla paria eri mieltä. Uskon kuitenkin että kannattaa olla inklusiivinen, sillä hautuumaa on kulttuurihistoriallisesti ja ekologisesti merkittävä kohde. Jos me emme omi sitä, joku muu tekee sen. Missä tarkka raja sitten menisi, kuuluuhan etelärinne epäilemättä kohteeseen Kalevankangas kuulumatta kohteeseen Kaleva? Asiasta voi tehtailla tarkan määritelmän, mutta sen hyöty on rajallinen. Käytännössä mitään sekaannuksia ei varmaankaan pääse syntymään.

Kalevan rajoitteena on hyvien pubien puute. Juottolan hyvyys on tietenkin yksilöllinen arvoarvostelma. Mutta suurinta osaa paikoista voi luonnehtia lähiöräkälöiksi. Niissä viihtyy vähemmän koulutettu työ- ja työttömyysväestö. Kaikki kunnia proletariaatille: silti kaipaisi siistimpää paikkaa jossa voi pistäytyä palaveria pitämässä.

Kutsu

Tervetuloa uudet kirjoittajat! Jos haluat Kalevablogin kirjoittajaksi, lähetä postia osoitteeseen kalevablogi@suomi24.fi.

Ilvespuisto

Aina sitä oppii jotain uutta. Ilvespuisto on niin hyvin talojen ympäröimä, etten ole ikinä ennen käynyt siellä. Itse puisto onkin vähäinen lasten leikkikenttä. Sen erikoisuutena ovat kuitenkin hienot ilvespatsaat. Kävinkin tänään kuvaamassa niitä. Olkoon tämä sisääntulotoivotukseni Kalevablogiin. Asun Väinämöisenkadun alapäässä, joten perspektiivini kaupunginosaan on itäinen.

Lähtökohtani ja tavoite

Kerronpa minäkin kalevahistoriani. Synnyin Keskussairaalassa, mutta ensimmäinen osoitteeni oli Lemminkäisenkatu 6. Sieltä muutimme jossain vaiheessa osoitteeseen Pellervonkatu 22. Pienen pohjanmaa-pääkaupunkiseutu-keskusta -kierroksen jälkeen päädyin 1979-1982 osoitteeseen Sammonkatu 43. Palasin Kalevaan keväällä 1998. Uudelle, vanhalle ja taas uudelle Domukselle. Elokuun 2002 lopussa muutin pois.

Voin tarjota tänne muistelmia ja tietoa vanhoista ajoista, mutta henkilökohtaisesti olisi hauska lukea erityisesti tämän päivän elämästä Kalevassa. Vähän niin, että lukemalla tätä voisi kuvitella pysyvänsä alueen menossa edes jollain tasolla mukana.

maanantaina, marraskuuta 22, 2004

Vain olennainen on tärkeää.

Tässä muutamia ajatuksiani Kalevasta:

Tommi kirjoitti edellisessä Kalevan rajoista. Käsittääkseni Kalevan Lukion pitäisi katsoa kuuluvan Kalevaan. Mielestäni pitäisi myöskin harkita, josko Kalevankankaan hautausmaa kuuluuisi Kalevaan. On selvää, että hautausmaan eteläpuolisen muurin takana ollaan jo Kalevan ulkopuolella. Luoteessa luonteva raja on minunkin mielestäni Kalevan puistotie, mutta olisin itse vetänyt luoteiskulman Ilmarinkadulle. Näin siirtolapuutarha jäisi kokonaisuudessaan Kalevan ulkopuolelle. Mainitussa kuvassa alareunan tornitalot kuuluvat varmasti Kalevaan, mutta tässä aivan oikeassa yläkulmassa näkyy Ilmarinkadun ja Teiskontien risteys, ja risteyksen luoteiskulmassa on rakennus, jossa Tammelan Grilli majailee. (Häpeän; kuljen sen ohi melkein päivittäin, enkä muista, onko siinä enää Tammelan Grilliä, luulen, että ei.)

Asuin ennen Nyyrikintiellä, joka on kuvassa näkyvän urheilukentän oikeasta yläkulmasta oikealle lähtevä pikkukatu. Katu on valtakunnallisestikin arvostetun ravintola Coussican kotikatu. Kyseisellä pikkukadulla sijaitsee myös Pub Cosmos, jonka ilmapiiri oli ihan omaa luokkaansa. Kävin siellä kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla etsimässä tuttavaani, joka oli tulossa kylään ja toisella pyytämässä puhelinta lainaksi, kun olin jättänyt avaimet kotiini. Asuin Coussiccaa vastapäätä noin neljä vuotta, kunnes tämän vuoden keväänä muutin noin kilometrin verran luoteeseen, Tammelaan. (Kyseisessä kuvassa asuinrakennukseni näkyy aivan alareunassa, keskeltä vähän oikealle. En löytänyt yhtään viistokuvaa, josta saisi selkeämmän kuvan.)

En enää löytänyt mistään sitä parin vuoden takaista "tutkimusta", jossa oli postinumeroittain lueteltu Suomen eri alueiden keskitulot. Kaleva, postinumeroltaan 33540, oli yksi Tampereen köyhimmistä. Syynä lienee suuri opiskelija- ja eläkeläiskonsentraatio.

Kalevassa asuntojen hinnat nousivat vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana huimasti. asunto, joka vuonna 2000 maksoi 60 000 euroa, saattoi vaihtaa omistajaa vuoden 2004 alussa 80-85 000 eurolla, hinnannousua siis jopa 40 prosenttia! Asunnon ostaminen tuolta alueelta oli todennäköisesti elämäni paras sijoitus.

Koiranomistajan kannalta Kaleva ei ole ihanteellinen paikka. Vaikka puistoja on aika paljon, ei varsinaisia koirapuistoja ole Kalevan rajojen sisällä yhtään. Hakametsän jäähallin eteläpuolella on yksi iso ja Itsenäisyydenkadun ja pinninkadun kulmassa (siinä missä se iso veturi on) on toinen. Koirien pitäminen irtihän on laitonta taajamassa, joten muiden vaihtoehtojen perässä täytyykin sitten lähteä kauemmaksi.

Nykyisin Sampolan kirjasto palvelee myös meitä tammelalaisia oikein hyvin, ja on sisältä hyvin viihtyisä. Aikanaan hankin ensimmäisen kirjastokorttini Pellervon kirjastoon, muistan vielä, että lainatessa kortti laitettiin takasivulla olevan tunnistelapun viereen ja ne kuvattiin koneella. Kortissa oli pienet laatikot, joihin merkittiin kullekin vuodelle, että se oli voimassa. Olisin kiinnostunut näkemään tuollaisen kortin vielä joskus. Täytyykin käydä Pellervon kirjastossa lähipäivinä. Isoäitini asuu sen naapurissa Väinämöisenkadulla.

Käsittääkseni Kalevaa aikanaan rakennettaessa ajateltiin, että se on sopiva esikaupungiksi, jonne keskiluokka voi muuttaa pakoon urbaania sykettä ja sen turmelevaa vaikutusta. Olen kuullut puhuttavan jostakin tiilitehtaasta, mutten tiedä missä sellainen on ollut. Vähän lähempänä menneisyydessä Kalevaan pääsi bussilinjalla 25, joka oli tunnettu siitä, että sen vuoroväli oli vain noin viisi minuuttia. Bussin päätepysäkit olivat Pyynikintori ja Sammonkadun itäpää, joten montaa bussia ei tuota väliä taittamaan tarvittu. Kun mentiin bussilla Mummolaan, kuljettiin aina katsomatta "kaksvitosen" aikataulua, koska odotusaika ei Pyynikintorilla koskaan ollut merkittävä. Aivan naperona Länsi-Tampereelta (asuin aivan Nokian rajan tuntumassa) kulki bussi numero 10, mutta en muista siitä paljoakaan. Sittemmin sinne kulkivat ainakin numerot 7, 3 ja 1. Nykyisin Villilän kautta ei kulje enää mikään kaupungin linja.

No, tässä nyt jotain tällä kertaa.

Rajat ovat tärkeitä.

Syntyperäisenä (joskin vieraille maille kadonneena) kalevalaisena esitän käsitykseni Kalevan rajoista. Keskusteluissa on ollut epäselvyyttä mikä alue on Kalevaa ja mikä ei.

Pohjoisessa raja on mielestäni selvä: Kekkosentie, joka jatkuu eteläänpäin edelleen nimellä Hervannan valtaväylä. Etelässä melkein yhtä selvä Kalevantie. Kalevantien ja Hervannan valtaväylän kulmassa on muutamia taloja, jotka kyllä kuuluvat mielestäni Messukylään. Sielläpäin rajana olisi siis Sarvijaakokadun eteläpuolinen metsä.

Kuljetaan etelärajaa eli Kalevantietä länteenpäin. Tässä raja kääntyy mielestäni oikealle eli Salhojankadulle ja siitä edelleen Kalevan puistotielle. Tässä on hieman epäselvyyttä. Olen saanut nimittäin sellaisen kuvan, että monen mielestä raja kulkisi Salhojankatua Itsenäisyydenkadulle asti, jolloin Kalevaan kuuluisivat myös Kalevan lukio (loogista) sekä koulun ja Itsenäisyydenkadun väliset kerrostalot.

Viimeistään risteyksen jälkeen (kuljetaan siis pohjoiseen) raja on aika itsestäänselvästi Kalevan puistotie. Suunnilleen siinä kohdassa, missä puistotie halkeaa kahdeksi erilliseksi ajoradaksi, raja kääntyy oikealle eli itäänpäin, ja kulkee saukonpuistoa pitkin kohti Litukan siirtolapuutarhaa, jonka läpi raja kohtaakin Kekkosentien ja ympyrä sulkeutuu. Saukonmäen valkoisten kerrostalojen asema on epävarma, en tiedä ovatko ne Kalevaa vai eivät.

Tässä oma käsitykseni, mahdollisesti väärä. Voitte esittää omianne kommenttilootaan.

perjantaina, marraskuuta 19, 2004

Testi

Haloo, haloo! Kuuleeko Sammonkatu?